Olen silmäillyt taas vanhoja pääsykokeita ja mua ahdistaa! Tiedän, että olen vielä niin alussa kun voin vain olla, ja että kehityn (toivottavasti) hurjasti tulevan vuoden aikana kemiassa, fysiikassa ja biologiassa mutta kun.. Ne tehtävät näyttää ihan heprealta vaan! Antakaa mulle vähän toivoa, että joku muukin on selvinnyt näillä lähtökohdilla ees kohtalaisiin pisteisiin, vaikkei nyt ensimmäisellä sisään välttämättä?
Eilen kävin illalla vielä tekemässä saliohjelman, purkamassa turhautunutta oloani pumppailuun ja jumppailuun. Masennusta sairastaneena(..ja siihen useita lääkkeitä kokeilleena) voin täysin todeta, että liikunta on kyllä paras masennuslääke ja saa muutenkin ihmisen voimaan paljon paremmin. Itse en henk. kohtaisesti ole koskaan nauttinut liikunnasta itsestä kovinkaan paljon, vaikka olen monia, niin yksilö- kuin ryhmälajeja kokeillut, mutta suorituksen jälkeinen fiilis on vaan ihan tajuton aina ja siihen jää koukkuun.
Löysin vanhempieni vanhoista lääkiskirjoista paljon mielenkiintoisia ja hyödyllisiä kirjoja luettavaksi, muun muassa mikrobiologiaa ja ihmisen anatomia - taskupainos (latinaksi ja suomeksi kaikki mahdolliset yksityiskohtaisesti kuvattuna, kuva + teksti) sekä lääketieteellinen sanasto (taskupainos). Kahta viimeistä varmasti tulen kantamaan mukanani enemmän kuin paljon. Kuvittelin löytäväni tosin vielä paljon enemmän sopivia kirjoja, mutta en tullut ajatelleeksi, että suurinosa vanhempieni lääkt. kirjoista on lääkismatskua, eli keskittynyt jo enemmänkin tiettyihin sairauksiin tai hoitoihin ja ovat ainakin tällä hetkellä turhan yksityiskohtaista tietoa, kun en ole vielä edes suppeampaa tietomäärää(Galenosta) sisäistänyt ollenkaan.
Odotan, että viikot ja jopa viikonloput kuluisivat nopeasti, että pääsisin jo aloittamaan opiskelun tosissani. Kahden viikon päästä mulla on viikko lomaa, silloin yritän ainakin toisen, kemian tai fysiikan 1 kurssin kerrata ja laskea läpi. Sitten taas kaksi viikkoa töitä täyspäiväisesti ja toivottavasti niiden kahden viikon aikana ehdin myös käydä läpi sen toisen kurssin fy/ke, mitä en vielä lomaviikollani tehnyt. Sitten alkaakin jo aikuislukio! Välivuosi on kyllä tehnyt tehtävänsä siinä, että tuntuu oikeasti kivalta palata koulunpenkille, ainakin vielä. Ei ahdista, eikä juuri edes pelota. On ihanaa tietää, ettei ihan kaikkea joudu yksin omaksumaan ja että voin kysyä ehkä muidenkin kurssien asioista( kun siis n. 40% suoritan itsenäisesti) ohimennen aikuislukion opettajilta, jos ja kun tarve vaatii. Edes kevään fy/ke-ylppärit ei sureta vielä ollenkaan. Olen varma, että niistä selviän, vaikken lääkikseen sisään pääsisikään. Olen myös harkinnut hakevani keväällä bioteknologiaa (biolääketiedettä) Tren yliopistoon, eli jos ei lääkikseen pääse, on pienet mahdollisuudet sitten edes päästä tuonne, jos hyvä flaksi käy ja opin asiat oikeasti hyvin. Siinä sitten vuosi vierähtäisi mukavasti ja varmasti hyödyllisissä opeissa.
Nyt lähden viemään tuota pientä pesusientäni(eli koiraani ulos). Ulkoilu virkistää sen verran aivoja, että sitten voi taas vähän vaikka lukea soluja ja hormooneja lisää. Yay!
Pusuja ja haleja
-Jenni
2 kommenttia:
Kyllä ne pääsykoetehtävät alkaa avautua, kun kemian ja fyssan kurssit on takana päin. Bilsan kursseista sen verran, että kannattaa ennemmin käyttää aika galenoksen lukemiseen kuin niihin. Ja fyssaa on turha aloittaa 1. kurssista, vaan kannattaa mennä suoraan 2-kurssiin. zemppii
Anonyymi:
Eiköhän ne aukea sitten, mutta nimenomaan tuntuu nyt ihan mahdottomalta, että osaisin n. 9 kuukauden päästä ne kaikki toivottavasti ainakin jotenkin. Mutta eipä taida auttaa muu kuin alkaa lukemaan/laskemaan :) Ja fyssan ykköskurssin varmaan silmäilen läpi vaan, koska lukiossa käydystä ykköskurssista alkaa olla vierähtänyt jo n. 4 vuotta.. Kylläpä aika menee nopeasti! Kiitos tsempeistä! :)
Lähetä kommentti