Tervehdys.
On kulunut neljä vuotta siitä, kun viimeksi olen tänne tekstiä rustannut. Hieman surullista todeta, mutta edelleen soudetaan samassa veneessä, kuin silloinkin, eli pääsykoelukemiset ovat jälleen ajankohtaisena elämässäni.
Vuonna 2012 sisäänpääsy jäi vielä hyvinkin kauas pisterajasta. En muista tarkalleen, paljonko pisteitä herui, mutta n. puolet vaaditusta jäi puuttumaan. Eipä se ihmekään ollut, sillä kevään mittaan kiinnostus elämistä kohtaan kasvoi suuremmaksi, kuin pänttäämiseen suunnattu energia, joten lukeminen ja usko sisäänpääsyyn horjui lopulta hyvinkin paljon. Faktahan oli myös, että olin aloittanut fysiikan, kemian ja biologian opiskelun aivan nollasta edellisenä kesänä, joten olisi tuo nyt ollut ennen kuulumatonta tehdä sellainen suoritus kokeessa sillä pohjalla, että sisään olisi menty.
Vuonna 2013 ja 2014 preppasin hurjasti. Vuoden 2013 kokeen epäonnistuminen meni puhtaasti shokin piikkiin, silmäasiat hämäsi koetilanteessa niin paljon, että pää ei vaan kestänyt. Pisterajasta jäätiin taas jonkin verran. Vuonna 2014, jälleen suuresta pettymyksestä toivuttuani jatkoin hakuprosessia. Luin hullun lailla ja motivaatio oli huikea! Vieläkin tuntui jossain sisimmässä kuitenkin sellainen pieni epävarmuus omasta osaamisesta, joka heijastui kokeessa siten, että tehtäviä jäi puolilleen aivan liikaa ja pari pistettä jäi sitten pääsykoerajasta tämän takia. Ensimmäistä kertaa olin kokeen jälkeen hieman toiveikas kuitenkin sisäänpääsystä, eli ei se aivan penkin alle mennyt.
Hylkykirje vuonna 2014 ei tuntunut edes niin pahalta, kuin aiemmilla kerroilla. Olin viikkoa aiemmin eronnut pitkästä suhteesta ja se pettymys kulki hetken sitten siinä erosurun rinnalla. Olin kuitenkin jo 2014 ajatellut, että kolmas kerta toden sanoo, ja että hakisin nyt sitten jotain muuta, kun kerran ei älli riitä lääkikseen.
Vuonna 2015 aloitin kuitenkin luku-urakan "vielä kerran". Tilanne muuttui 3 viikon lukemisen jälkeen radikaalisti saatuani superhyvän työtarjouksen, jonka päätin ottaa vastaan heti maaliskuusta alkaen. Kyseessä oli vuoden sijaisuus, ja lukemiset ei oikein ollut lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin, joten tuntui, että työn vastaanottaminen antaisi sillä hetkellä paljon enemmän, kuin mitä olisin voinut sille keväälle antaa pääsykokeen suhteen. "Lomailin" vuoden töissä ja vuoden vaihteessa 2015-2016 avasin jälleen pääsykoekirjat ja tammikuun alusta olen nyt aktiivisesti lukenut pääsykokeisiin. Fiilis on todella hyvä. Itsevarmuutta on valtavasti enemmän kuin aiemmilla hakukerroilla ja tuntuu, että kaikki opiskelemani asiat ovat saaneet aivan uuden syvyyden ja ymmärryksen vihdoin. Tämä on minun vuosi!
Ja neljäs kerta toden sanoo, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti